Jumala ei ole jumala


Helsingin sanomilla oli takavuosina tapana kirjoittaa jumala pienellä jiillä. Tämä triggeröi monia uskovaisia, jotka vaativat kunnioitusta Herralleen - iso jii takaisin tai tulikiviä niskaan! Arvelen, että Hesarin toimituksen ajatuksena oli kohdella kaikkia uskontoja ja katsomuksia tasapuolisesti ja siksi kirjoittaa kaikkien jumalat, enkelit, peikot ja keijut yhtä pienillä alkukirjaimilla. Se on hyvä ja kannatettava periaate. Tässä tapauksessa se perustui kuitenkin väärinymmärrykseen. Sillä on väliä, kirjoitetaanko “Jumala” vai “jumala”, eikä syy liity kunnioitukseen. Ison jiin Jumala on aivan eri asia kuin pienen jiin jumala.

Jos jumalia on, Jumala on ne luonut

Polyteistisissä eli monijumalaisissa uskonnoissa kunnioitetaan pienen jiin jumalia. Esimerkiksi muinaisten suomalaisten Ukko, Tapio, Hittavainen, Lempo, Liekkiö ja Rauni olivat yliluonnollisia olentoja, jotka olivat mittavasti ihmistä vahvempia ja erikoistuneet ylläpitämään kuka mitäkin kosmista voimaa. 

Niitä voisi verrata supersankareihin, jotka kykenevät yli-inhimillisiin tekoihin, mutta ovat kuitenkin rajallisia olentoja. Muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että Olympoksella asui monta jumalaa, muttei yhtäkään Jumalaa. Pienen jiin jumalat ovat osa maailmankaikkeutta, ison jiin Jumala ei.

Suuret teistiset maailmanuskonnot, kuten kristinusko, juutalaisuus, islam ja hindulaisuus, tarkoittavat Jumalasta puhuessaan tuonpuoleista tietoisuutta, jonka varassa on koko olemassaolo. Eri uskonnoissa häneen viitataan esimerkiksi Jahvena, Allahina ja Brahmanina. Tuonpuoleisuus tarkoittaa, että Jumala on jotain aivan muuta kuin maailmankaikkeus. Koska aine on osa maailmaa, Jumala on aineeton. Koska aika on osa maailmaa, Jumala on ikuinen. Koska rajoitteet ovat osa maailmaa, Jumala on rajoittamaton tiedossaan, hyvyydessään ja voimassaan. 

Jos maailmankaikkeudella on selitys olemassaololleen, sen täytyy olla jotain tuonpuoleista eli toisin sanoen jotain hyvin outoa. Yleinen ehdotus selitykseksi on "korkeampi voima". Se ei kuitenkaan kelpaa, sillä "voima" tarkoittaa matemaattista mallia, joka kuvaa aineen käyttäytymistä. Koska aine on tämänpuoleista, kaikki kuviteltavissa olevat voimat ovat tämänpuoleisia, olivatpa kuinka korkeita tahansa. Jumala on jotain muuta.

Taivaalla ei ole yliluonnollisia olentoja

Tuonpuoleisen ja tämänpuoleisen eroa voi havainnollistaa vertaamalla toisiinsa Jumalaa ja Lentävää spagettihirviötä. Lentävä spagettihirviö on parodiauskonto pastafarianismin jumala. Se on saanut alkunsa ateistisesta kritiikistä, jossa uskoa Jumalaan kyseenalaistetaan huumorin avulla. 


Lentävä spagettihirviö on kuitenkin selvä esimerkki jumalasta eikä Jumalasta. Siksi kritiikki ei osu. Perinteisen käsityksen mukaan ison jiin Jumala on tuonpuoleinen suhteessa tilaan, aineeseen ja aikaan. Lentävä spagettihirviö lentää, mikä on mahdollista vain kolmiulotteisessa tilassa. Sillä on vartalo, joka muodostuu spagetista ja lihapullista, joten se on aineellinen osa universumia. Tilallisuus ja aineellisuus universumin ominaisuuksina viittaavat myös ajallisuuteen. Lentävä spagettihirviö ei siis täytä mitään Jumalan tuntomerkkejä.

Kerrotaan tarinaa kosmonautista, joka avaruusreissun jälkeen julisti polleana, ettei nähnyt taivaassa Jumalaa. Se ei ollut mikään yllätys kenellekään sellaiselle, joka uskoo Jumalaan. Jos kosmonautti olisi kohdannut jonkun ylhäällä, Jumala se ei ainakaan olisi ollut. Korkeintaan jumala. Pienen jiin jumalia voi olla maailma täynnä tai olla olematta. Ison jiin Jumalaan uskovaa kristittyä tai muslimia ne eivät kiinnosta. 

Jumalaa on yhtä turha etsiä maailmankaikkeuden sisältä kuin J.K. Rowlingia Harry Potter -kirjojen sivujen välistä. Hän ei varsinaisesti ole missään, koska paikkaan viittaavaa kieltä voidaan käyttää vain maailmankaikkeudessa olevista tämänpuolisista asioista. Hän on paikasta riippumaton, ja juuri siksi hänen voidaan aivan yhtä lailla sanoa olevan kaikkialla läsnäoleva.

Ison jiin Jumala ei luo taikomalla

Moni kristitty luulee uskovansa Jumalaan, vaikka uskookin oikeasti jumalaan. Se ilmenee erityisesti käsityksissä luomisesta. Osa teististen uskontojen edustajista kannattaa kreationismia. Kreationistit torjuvat evoluutioteorian ja joissakin tapauksissa myös alkuräjähdyksen. 

Joidenkin kreationistien Luoja muistuttaa enemmän jumalaa kuin Jumalaa. Heille luominen on aikojen alussa tapahtunutta nikkarointia. Jumala on puuttunut maailman kulkuun yliluonnollisesti ja ”taikonut” tyhjästä kissoja, koiria, hanhia ja hyttysiä. Kristinuskon, juutalaisuuden, islamin ja hindulaisuuden perinteinen luomiskäsitys on kuitenkin jotain muuta kuin aikojen alun kickstartti.

Klassisen käsityksen mukaan Jumala ei luo maailmaa vain sen alkuhetkinä. Koska hän on tuonpuoleinen, kaikki ajanhetket ovat hänen näkökulmastaan samanlaisia. Sen takia voi ajatella, että Jumala luo universumin sen jokaisella hetkellä. Se pysyy olemassa, koska Jumala tahtoo sen pysyvän. 

Jos luominen ymmärretään näin, evoluutioteoria ei ole ongelma. Jumala, joka kannattelee kaikkea mikä on, pystyy luomaan haluamansa kaltaisia olentoja luonnonvalinnan kautta ilman, että hänen tarvitsee sorkkia prosessia kuin pahainen jumala. Vaikka kaikelle universumin sisällä olisi luonnollinen selitys, luomisuskon mukaan Jumala on syy sille, miksi kokonaisuus on olemassa.

Luominen ei edellytä alkua

Nykyinen tieteellinen käsitys alkuräjähdyksestä viittaa siihen, että ajalla on ollut alku. Se sopii yhteen perinteisen kristillisen opin kanssa, jonka mukaan maailma luotiin tyhjästä eli ex nihilo. Jos kuitenkin saataisiin selville, että universumi on ollut aina olemassa, se ei olisi ongelma luomisuskolle. Ison jiin Jumala voi luoda maailman, joka on ollut aina olemassa. 

Kuvittele metrin korkuista puista pöytää, jonka päällä makaa pieni pullea kuutti eli vauvahylje. Sekä kuutti että pöytä ovat siitä erikoisia, että kumpikin on ollut olemassa aina. Ne eivät ole tulleet mistään tai alkaneet milloinkaan olla olemassa, vaan ovat olleet samassa paikassa ikuisesti. Keskity nyt mielikuvituksessasi kuuttiin. Mistä johtuu se, että se on metrin korkeudella maasta? Kuutti on maannut ikuisesti metrin korkeudessa, koska sen alla on ikuisesti ollut pöytä. Esimerkki osoittaa, ettei aiheutuminen edellytä ajallista alkua. Siksi myös ajaton Jumala voi luoda ikuisesti olemassa olevan universumin (tai multiversumin).

Koska Jumala ei ole jumala, hän ei sovi tieteelliseksi selitykseksi. Sellaista jumalaa, joka kaivetaan naftaliinista kun tarvitaan selitystä asialle, jota ei vielä täysin ymmärretä, kutsutaan aukkojen jumalaksi. Metafyysiseksi eli todellisuuden perusasioihin liittyväksi selitykseksi Jumala sopii mainiosti. Hän on vastaus perimmäisistä kysymyksistä suurimpaan: miksi on olemassa jotain sen sijaan, ettei olisi mitään. Jos maailmankaikkeus on ollut olemassa aina, kysymys kuuluu, miksi on olemassa ikuinen maailmankaikkeus sen sijaan, että ei ole. 

Luonnontieteellisten todisteiden etsiminen Jumalan toiminnalle on ajanhukkaa ja pienentää hänen alkukirjaintaan. Pienen jiin jumalia voidaan etsiä kaukoputkella, mutta Jumalan kohtaamiseen on omat keinonsa. Alkukirjaimella on väliä. Sen tietää Hesarikin, joka kirjoittaa Jumalan taas isolla jiillä.

______________

Tämä teksti on negatiivisen teologian sarjan osa 2. Sarjan kaikki osat:

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jos luomiskertomus ei ole historiallista faktaa, niin mitä sitten?

Onko Jumala sadisti? Kamppailuni helvettiopin kanssa

Jumala ei ole kristitty