Harhaoppia

Olin uskovainen nuori. Se tarkoitti, että velvollisuuteni oli uskoa Raamattuun kirjaimellisesti. Siihen kuului myös Raamatun puolustaminen. Verisimmät taistelut käytiin Jumalan sanan kolmesta ensimmäisestä luvusta. Maailma syntyi seitsemässä päivässä 6 000 vuotta sitten ja puhuva käärme houkutteli ensimmäiset ihmiset syömään kielletystä puusta, sanoivat tiedemiehet mitä hyvänsä. Nyt olen uskovainen aikuinen, ja vakuuttunut siitä, että Raamatun kolme ensimmäistä lukua eivät ole kirjaimellista historiaa. Käsitykseeni on vaikuttanut ennen kaikkea pintapuolinen perehtyminen luonnontieteesiin (erityisesti evoluutiobiologiaan). Raamatun opiskeleminen taas on vakuuttanut minut siitä, ettei luomiskertomuksia ole edes tarkoitettu historiallisiksi kuvauksiksi. Tästä kertoo se tosiasia, että Raamatun alkuun on sijoitettu kaksi erilaista luomiskertomusta . Ensimmäisessä luomiskertomuksessa (1. Moos. 1:1 - 2:3) Jumala luo maailman seitsemässä päivässä. Viimeisenä tekonaan ennen ...

Tykkään suklaasta. Olen syönyt vuosikausia Tobleronea ja luulin tuntevani sen käärepaperin varsin hyvin. Kuitenkaan en ollut koskaan huomannut, että siinä kuvatussa vuoressa on kuva takajaloillaan seisovasta karhusta. Sen jälkeen, kun minulle kerrottiin asiasta, en ole enää voinut olla näkemättä karhun profiilia. Uusi perspektiivi voi silmänräpäyksessä muuttaa tutun asian toisen näköiseksi. Käsitykseni Jeesuksen ristinkuoleman merkityksestä muljahti ympäri, kun kuulin ensimmäisen kerran syntipukkiteoriasta . Sitä kutsutaan myös mimeettiseksi teoriaksi ja sen kehitti ranskalainen historioitsija-kirjallisuustieteilijä-filosofi-teologi-antropologi René Girard (1923 - 2015). Teoriassaan Girard yhdistelee vertailevaa uskontotiedettä, sosiologiaa ja psykologiaa viattoman oloisesti. Lopuksi kuin puun takaa hän linkittää pohdintansa Jeesuksen ristiin tavalla, joka voi mullistaa koko kristinuskon. Eikä hän sano mitään uutta, vaan paljastaa jotain, mikä on piilotellut silmiemme al...

Moni ajattelee kristinuskon sanoman olevan, että Jumala rankaisi Jeesusta ihmiskunnan synneistä voidakseen antaa meille anteeksi. Edellisessä postauksessa perustelin, miksi tämä sijaisrangaistusteoriaksi nimittämäni käsitys (englanniksi penal substitution ) saattaa hyvinkin olla virheellinen. Tässä tekstissä hahmottelen, että jos Jeesus ei mennytkään ristille Jumalan vihan, oikeudenmukaisuuden tai pyhyyden takia, niin miksi sitten? Yli tuhannen vuoden ajan kristinuskon valtavirta ei nähnyt Jeesuksen kuolemaa Jumalalle suoritettuna maksuna synneistä. Heidän käsitystään Jeesuksen ristin merkityksestä on myöhemmin alettu kutsua nimellä Christus Victor. Nimitys viittaa Jeesuksen voittoon pimeyden voimista. Teoria torjuu käsityksen, jonka mukaan ihmiskunnan perimmäinen ongelma olisi Jumalan viha. Jumala on rakkaus. Ihmiskunta tarvitsee pelastusta, koska se on syntiä tekemällä joutunut pahuuden, kaaoksen ja kuoleman vangiksi. Yleensä näiden mahtien taustalla ymmärretään olevan ...