Harhaoppia

Moni ajattelee kristinuskon sanoman olevan, että Jumala rankaisi Jeesusta ihmiskunnan synneistä voidakseen antaa meille anteeksi. Edellisessä postauksessa perustelin, miksi tämä sijaisrangaistusteoriaksi nimittämäni käsitys (englanniksi penal substitution ) saattaa hyvinkin olla virheellinen. Tässä tekstissä hahmottelen, että jos Jeesus ei mennytkään ristille Jumalan vihan, oikeudenmukaisuuden tai pyhyyden takia, niin miksi sitten? Yli tuhannen vuoden ajan kristinuskon valtavirta ei nähnyt Jeesuksen kuolemaa Jumalalle suoritettuna maksuna synneistä. Heidän käsitystään Jeesuksen ristin merkityksestä on myöhemmin alettu kutsua nimellä Christus Victor. Nimitys viittaa Jeesuksen voittoon pimeyden voimista. Teoria torjuu käsityksen, jonka mukaan ihmiskunnan perimmäinen ongelma olisi Jumalan viha. Jumala on rakkaus. Ihmiskunta tarvitsee pelastusta, koska se on syntiä tekemällä joutunut pahuuden, kaaoksen ja kuoleman vangiksi. Yleensä näiden mahtien taustalla ymmärretään olevan ...

Nettimeemissä Jeesus koputtaa oveen ja sanoo: “Päästä minut sisään, minun pitää pelastaa sinut”. “Miltä minut pitäisi pelastaa?” kysyy ääni oven takaa. “Siltä mitä teen sinulle, jos et päästä minua sisään”, vastaa Jeesus. Hupailudialogi on kiusallisen lähellä monen kristityn käsitystä siitä, mistä pelastuksessa on kysymys. Jumalan täytyy rangaista ihmisiä heidän synneistään, mutta onneksi Jeesus voi pelastaa heidät. Meemi ei kerro sitä, mitä Jeesus on tehnyt mahdollistaakseen pelastuksen. Yleisen käsityksen mukaan Jeesus oli viaton uhri, joka ristillä kärsi Jumalan vihan syntiä kohtaan. Hän kärsi puolestamme sen rangaistuksen, jonka me olisimme ansainneet, ja siksi voimme saada synnit anteeksi uskomalla häneen. Tällaista käsitystä Jeesuksen kuoleman merkityksestä kutsutaan englannin kielessä nimellä penal substitution . Sille ei ole vakiintunutta suomennosta, mutta se voidaan kääntää vaikka sijaisrangaistusteoriaksi. Teoriasta on monenlaisia muotoja, ja sen hie...

Jokaisen kristityn kannattaisi joskus olla ateisti. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin se tuo uusia sävyjä maailmankuvaan. Kun katsoo todellisuutta hetken täysin eri näkökulmasta, voi huomata maailmassa, ihmisyydessä ja elämässä sellaista kauneutta, jota muuten ei koskaan huomaisi. Toisekseen ateismi on syvällisen jumalauskon välttämätön edellytys. Tämän ymmärsivät kirkkohistorian legendaarisimmat rukoushörhöt, joita kutsutaan mystikoiksi. Jos Jumala on olemassa, hän ei ole olemassa. Kahdenlaista olemassaoloa Kun Jumalan sanotaan olevan olemassa, tarkoitetaan yleensä hänen olevan todellinen. Se on ookoo, ja itsekin kuvaan uskoani joskus vastaavilla ilmaisuilla. Ongelma on, että käsite “olla olemassa” on kehittynyt kuvaamaan inhimillisessä kokemusmaailmassa olevia rajallisia, maailmankaikkeuden sisäisiä asioita. Jokainen kohtaamamme asia on olemassa siksi, että jokin toinen asia tekee sen mahdolliseksi. Tietokone on olemassa, koska atomit, joista se muodostuu,...

Olen edellisissä blogiteksteissäni pohtinut, mitä sana "Jumala" tarkoittaa. Tarkalleen ottaen olen kirjoittanut siitä, mitä Jumala ei ole:  mies ,  pienellä jiillä kirjoitettu jumala ,  kristitty ,  pisteidenla skija ,  konservatiivi  tai  henki lö . On aika laittaa suurin vaihde päälle ja kyseenalaistaa kaikki, mitä Jumalasta sanotaan. Ihmisten kielet ovat kehittyneet palvelemaan ihmiselämän tarpeita ja kuvaamaan ympäröivää maailmaa. Jumala taas on jotain täysin erilaista kuin mikään arjessa kohtaamamme. Hän on tuonpuoleinen, eli jotain aivan muuta kuin tämä maailma. Siksi ihmisten käsitykset, konseptit tai sanat eivät riitä kuvailemaan häntä. Ei edes sana "Jumala". Kaikki suuret teistiset uskonnot - juutalaisuus, kristinusko, islam ja hindulaisuus - ovat yhtä mieltä asiasta. Jumalan perimmäinen olemus jää lopullisesti käsittämättömäksi, sanoinkuvaamattomaksi ja tuntemattomaksi. Jumala on Jumala, mutta samalla ei ole. Hän on enemmän. ...