Mormonin mielenkiintoiset makarismit – 3. Nefi 12:3–12 redaktiokriittisessä tarkastelussa

Joseph Smith nuorempi. Lähde: Wikimedia Commons

 

Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, kansankieliseltä nimitykseltään mormonit, on 1800-luvulla syntynyt nopeasti kasvava kristillisperäinen liike. Liikkeen itseymmärryksen mukaan se syntyi, kun yhdysvaltalainen profeetta Joseph Smith nuorempi sai ilmestyksessä tiedon New Yorkin Manchesteriin kätketyistä muinaisista kultalaatoista täynnä kirjoitusta. Smith löysi laatat ja käänsi niiden sanoman Jumalalta saamiensa näkykivien avulla. Syntyi Mormonin kirja – toinen todistus Jeesuksesta Kristuksesta.

Mormonin kirja jakaantuu viiteentoista kirjaan. Se on johdantonsa mukaan ”Raamattuun verrattava pyhä kirja”, joka ”kertoo Jumalan kanssakäymisistä Amerikan mantereen muinaisten asukkaiden kanssa ja sisältää ikuisen evankeliumin täyteyden”. Mormonin kirjan alussa Jumala kehottaa n. vuonna 600 eKr. Joosefin heimoon kuuluvaa juutalaista profeetta Lehiä lähtemään perheineen Palestiinasta kohti luvattua maata, Amerikkaa. Jumalan johtamana Lehin perhe purjehtii uuteen maailmaan. Lehin jälkeläisistä polveutuu kaksi kansaa: vanhurskaat nefiläiset, jotka odottavat luvattua Jeesusta Kristusta saapuvaksi, ja pahat lamanilaiset, jotka eivät välitä Herrasta. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus laskeutuu taivaasta nefiläisten keskelle, opettaa heille evankeliumin perusasiat, perustaa kirkon ja lähtee pois. 421 vuotta myöhemmin viimeinen nefiläinen, profeetta Moroni kirjoittaa Mormonin kirjan koskettaviksi päätössanoiksi profetian siitä, että kerran Mormonin kirja löydetään ja Jumalan valo palautetaan maailman kansoille. Nykyiset Amerikan-intiaanit polveutuvat pääosin lamanilaisista.

Mormonien mukaan Mormonin kirja on kuvaus todellisista historiallisista tapahtumista. Se on yksi heidän neljästä pyhästä kirjastaan (muut ovat Raamattu niiltä osin kuin se on käännetty onnistuneesti, moderneja teologisia lauselmia sisältävä Oppi ja Liitot ja sekalaisia muinaisiksi kuvattuja tekstejä sisältävä Kallisarvoinen helmi). Toisin kuin mitä Raamattuun tulee, tutkijat eivät ole kyenneet osoittamaan yhtäkään Mormonin kirjassa kuvattua tapahtumaa historiallisesti todeksi. Tämä ei kuitenkaan haittaa hurskaita mormoneja, sillä heille tärkeintä on rukouksen kautta saatu myönteinen kokemus, joka tulkitaan Pyhän Hengen antamaksi vakuudeksi siitä, että kirja on totta. Vaikka mormonit kunnioittavatkin suuresti Raamattua, ylittää Mormonin kirja sen täydellisyydessä, sillä meillä on pääsy sen alkuperäiseen englanninkieliseen tekstiin, joka ilmoitettiin profeetta Joseph Smithille.

Erään Mormonin kirjan ydintekstin redaktiokriittistä tarkastelua

Mitä Mormonin kirjan syntyprosessista voidaan sanoa eksegetiikan eli tieteellisen raamatunselitysopin näkökulmasta? Mormonin kirjan syntyä on haastava lähestyä, koska siitä on olemassa vain yksi peruskäsikirjoitus, eikä vertailukohtia ole. Eräs lähestymistapa on kuitenkin tutkia niitä Mormonin kirjan kohtia, joille löytyy selkeä paralleeli Raamatusta. Uskontotieteessä ollaan yleisesti sitä mieltä, että Joseph Smith sepitti Mormonin kirjan käyttäen mallinaan 1800-luvulla Raamatun käytössä dominoinutta Kuningas Jaakon Raamattua (King James version). Tieteellisesti ei voida ottaa kantaa kysymykseen, saiko Joseph Smith Mormonin kirjan ilmestyksenä Jumalalta, mutta Kuningas Jaakon Raamatun osuutta voidaan tarkastella. Ovatko yhteydet vain tyylillisiä, kuten Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon virallinen kanta on, vai löydetäänkö todisteita väittämälle, että Mormonin kirjan on täytynyt syntyä Kuningas Jaakon Raamatun jälkeen ja sen pohjalta? Jos tässä onnistutaan, muodostaa se merkittävän uhan mormonistiselle perususkomukselle, jonka mukaan kirja on syntynyt esikolumbiaanisen Amerikan isolatiivisissa oloissa. Vastakkaiset tulokset johtavat luonnollisesti siihen, että Mormonin kirja on otettava historiallisesti vakavasti.

Luontevan tekstiparin Raamatun ja Mormonin kirjan vertailuun tarjoaa Matteuksen evankeliumin viidennen luvun jakeet 3—12 ja Kolmannen Nefin kirjan kahdennentoista luvun jakeet 3—12, jotka ovat sisällöltään melko samankaltaiset. Käyttämäni alkutekstit ovat Uuden testamentin osalta Nestle-Alandin Novum Testamentum Graecen 27. editio ja Mormonin kirjan osalta vuoden 1981 The Book of Mormon. Raamatunkäännöksinä käytetään vuoden 1992 suomalaista kirkkoraamattua ja englanninkielistä Kuningas Jaakon Raamattua. Mormonin kirjan suomennos on Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon vuonna 2007 painama laitos. Pyrin selvittämään 3. Nefin katkelman redaktion eli toimitustyön suuntaviivoja, en suorittamaan täysipainoista eksegeettistä analyysiä.

Vertailutaulukko

Matt. 5:3–12	3. Nefi 12:3–12
3. "Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.	3 Niin, siunattuja ovat hengessä köyhät, jotka tulevat minun luokseni, sillä heidän on taivaan valtakunta.
4. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.	4 Ja vielä, siunattuja ovat kaikki murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.
5. Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.	5 Ja siunattuja ovat sävyisät, sillä he perivät maan.
6. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.	6 Ja siunattuja ovat kaikki ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät täytetään Pyhällä Hengellä.
7. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.	7 Ja siunattuja ovat armeliaat, sillä he saavat armon.
8. Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.	8 Ja siunattuja ovat kaikki puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.
9. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.	9 Ja siunattuja ovat kaikki rauhantekijät, sillä heitä kutsutaan Jumalan lapsiksi.
10. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.	10 Ja siunattuja ovat kaikki ne, joita minun nimeni tähden vainotaan, sillä heidän on taivaan valtakunta.
11. "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.	11 Ja siunattuja olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teitä vastaan valheellisesti puhutaan kaikenlaista pahaa;
12. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.	12 sillä te saatte suuren ilon ja olette tavattoman iloisia, sillä suuri on teidän palkkanne taivaassa; sillä niin vainottiin profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

Jeesus ilmestyy nefiläisille.
Lähde: http://www.oneil.com.au/lds/bom.html

Konteksti ja rakenne

Mormonin kirjan katkelma sijoittuu heti Jeesuksen ilmestymisen jälkeiseen tilanteeseen vuonna 34 jKr. Se on Jeesuksen nefiläisille pitämän pitkän opetuspuheen alku, ellei huomioida lyhyttä johdantoa. Edellä Jeesus on laskeutunut taivaasta kansan keskelle, antanut juhlavia lausuntoja messiaanisuudestaan ja jumaluudestaan ja valinnut itselleen kaksitoista apostolia amerikan alkuperäisasukkaiden joukosta. Jeesus pitää saarnan, joka sisältää paljon evankeliumit mieleen tuovaa aineistoa.

Vertailukohtana käytetty Matteuksen evankeliumin katkelma on peräisin ns. Vuorisaarnan (Matt. 5-7) alusta. Se esitetään Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen julkisen toiminnan varsinaisena avauksena. Jeesus on jo ehtinyt saavuttaa mainetta parantajana ja eksorkistina, mutta vasta vaikuttava puhe nostaa hänet siihen rooliin, jota hän kantaisi harteillaan julkisen toimintansa ajan. Autuaaksijulistuksiksi kutsuttu tekstijakso on eräänlainen Jeesuksen ohjelmanjulistus, jolla hän tekee oman toimialansa ja persoonansa tunnetuksi.

Vaikka tekstit ovatkin ulkomuodoltaan hyvin samankaltaisia, niiden konteksti on erilainen. Mormonin kirjassa Jeesus on taivaasta laskeutuva jumalolento, kun hän on Raamatussa Galileasta nouseva maallikkosaarnaaja. Mormonin kirjassa nefiläiset tietävät tarkkojen profetioiden ansiosta jo kaiken Jeesuksesta, mutta Raamatussa kansa on hämmästyksissä siitä, kuka uusi profeetta oikein on. 3. Nefin kirjassa Jeesuksella on sanomansa todenperäisyydestä siis huomattavasti enemmän näyttöä kuin Matteuksen evankeliumissa.

Tekstien rakenteet ovat täysin yhtenevät, mitä sattumalta (?) samoin tavoin numeroidut jakeet korostavat. Yhtäläisyydet ulottuvat laajemmalle: molempien katkelmien kontekstina olevat puheet (Matt. 5-7, 3. Nefi 12-14) ovat asialistaltaan ja käsittelyjärjestykseltään identtiset. Mormonin kirjan Jeesus siis toistaa Galileassa pitämänsä Vuorisaarnan lähes sellaisenaan uuden maailman asukkaille.

On merkittävää, että Mormonin kirjassa Vuorisaarna toistuu juuri Matteuksen tallentamassa laajemmassa muodossa, eikä Luukkaan huomattavasti suppeampana Tasankosaarnana (Luuk. 6:20–49), joka kuvaa samaa puhekokonaisuutta. Lukuisat seikat osoittavat, että Jeesus ei todellisuudessa pitänyt Vuorisaarnaa sellaisena, kuin Matteus sen esittää. Koska Matteuksen Vuorisaarnan elementit esiintyvät hujan hajan ympäri Luukkaan evankeliumia, kyse on ollut erillisistä Jeesukseen liitetyistä opetustraditioista, jotka Matteus on kerronnallisista syistä kasannut yhteen muodostaakseen tiiviin esityksen Jeesuksen tavasta opettaa. Olisi erikoista, että mesoamerikkalainen yhteisö, jota Mormonin kirja kuvaa, olisi sattunut tuottamaan täysin vastaavalla tavalla rakentuvan esityksen Jeesuksen saarnasta ilman kontaktia Matteuksen evankeliumiin. Tämä seikka antaa vahvat perustelut olettaa, että 3. Nefin kuvaus on kirjallisesti riippuvainen Matteuksen evankeliumista.

Toki voi ajatella, että Pyhä Henki on kykenevä inspiroimaan kaksi samanlaista tekstiä samasta aiheesta. Se on varmasti totta, muttei vastaa sitä, mitä tiedämme muista Pyhän Hengen inspiroimista kirjoituksista. Se, että Pyhä Henki suosii kirjoituksissa enemmän hetero- kuin homogeenisyyttä, ilmenee vaikka vertailemalla Tasankosaarnan ja Vuorisaarnan eroja.

Autuaita vai siunattuja?

Toistaessaan mesoamerikkalaisille nefiläisille Vuorisaarnansa Jeesus käyttää Mormonin kirjan mukaan hieman Galileassa pitämästään puheesta poikkeavia sanoja. Kun Raamatun vuorisaarnassa Jeesus julistaa kansanjoukkoja autuaiksi eli superonnellisiksi, Mormonin kirjan Jeesus puhuu ”siunatuista”. Mormonin kirjassa ei siis käsitellä tässä kohdassa lainkaan kuulijoiden tunne-elämää, vaan liikutaan hengellisissä sfääreissä ja siunausten maailmassa. Matteuksen evankeliumin tekstijakso tunnetaan yleisesti "makarismeina" tai ”Autuaaksijulistuksina”, joten 3. Nefin vastaavaa kohtaa voisi kutsua vaikka ”Siunatuksijulistuksiksi”.

Kun englanninkielinen lukija vertailee Autuaaksijulistuksia ja Siunatuksijulistuksia, hän ei huomaa tätä eroa, sillä kummassakin tekstissä kuulijoita kuvataan adjektiivilla blessed, siunattu. Blessed onkin sana, joksi englanninkielisissä raamatunkäännöksissä kreikan yltiöonnellista tarkoittava μακάριος on Kuningas Jaakon Raamatusta alkaen perinteisesti käännetty, vaikkei se välitäkään alkutekstin sisältöä. Tämän sumean käännöksen takia koko julistuksen varsinainen sisältö on jäänyt hämärän peittoon angliselta maailmalta, eikä suomen ”autuaskaan” kaikkein kirkkaimmin ajatusta tuo ilmi. Nykyaikaiseksi μακάριος-vastineeksi on ehdotettu toivotusta ”onneksi olkoon”, mutta toistaiseksi kääntäjät eivät ole uskaltaneet poiketa totutusta linjasta.

Vaikuttaakin siis, että Siunatuksijulistukset toistavat Kuningas Jaakon Raamatun käännösvirheen. Joko Jumalan Henki ei jostain syystä tahtonut ilmoittaa Joseph Smithille oikeaa käännöstä, tai sitten 3. Nefin kohta on kirjoitettu käyttäen Kuningas Jaakon Raamattua lähteenä. Kirjoittaja pitää todennäköisempänä viimeksi mainittua.

Miksi vainotaan?

Jakeessa 10 on yksi merkittävimmistä eroavaisuuksista. Autuaaksijulistuksissa Jeesus niiden omistavan Taivasten valtakunnan, joita vainotaan vanhurskauden tähden, kun Siunatuksijulistuksissa valtakunnan saa Jeesuksen nimen tähden vainotut.

Matt. 5:10	3. Nefi 12:10
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta.	Ja siunattuja ovat kaikki ne, joita minun nimeni tähden vainotaan, sillä heidän on taivaan valtakunta.

Matteuksen evankeliumin ajatus vanhurskauden tähden vainotuksi tulemisesta on harvinainen, mutta täysin peilikuvallinen jae löytyy Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä: ” Ja vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, te olette autuaita.” (3:14a) Mormonin kirjan mainitsema Jeesuksen nimen tähden vainotuksi tuleminen on raamatullisesti paljon tavallisempi ilmaus. Pelkästään Matteuksen evankeliumista löydämme sen kahdesta yhteydestä, jakeista 10:22 ja 24:9. Paitsi että Mormonin kirjan lukutapa edustaa tavanomaisempaa muotoilua, se on myös helpommin ymmärrettävissä kuin hieman abstraktiksi jäävä vanhurskauden tähden vainotuksi tuleminen.

Kun eksegetiikassa arvioidaan kahden tekstin välistä suhdetta alkuperäisen lukutavan selvittämiseksi, tarkastellaan esimerkiksi, näkyykö toisessa tekstissä merkkejä lisäyksistä, joilla sitä pyritään tekemään helpommin ymmärrettäväksi tai vallallaan olevan opillisen yleislinjan mukaiseksi. Tällaisia syitä voi nähdä esimerkiksi alla olevissa rinnakkaisjakeissa, ja on päätelty, että Markuksen versio edustaa Matteusta vanhempaa traditiota:

Matt. 5:31–32	Mark. 10:11–12
"On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.	Jeesus sanoi heille: "Se, joka hylkää vaimonsa ja menee naimisiin toisen kanssa, on avionrikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan. Ja jos vaimo hylkää miehensä ja menee naimisiin toisen kanssa, hänkin tekee aviorikoksen."

3. Nefi 12:10 vaikuttaa klassiselta tapaukselta, jossa lähdeaineiston ajatusta pyritään selkiyttämään korvaamalla harvinainen ja vaikeasti ymmärrettävä termi tutummalla. Malleja ”minun nimeni tähden”-fraasille löytyy lukuisia niin Vanhasta kuin Uudesta testamentista. Vaikka voimme ajatella Jeesuksen kypsytelleen vuorisaarnan uutta versiota pääsiäisen yli, melko hyvin perusteltuna voidaan pitää hypoteesia, että jae on syntynyt Matteuksen pohjalta. Vastaavan päätelmän voimme tehdä avausjakeesta 3, joka täydentää Matteuksen ajatusta sanoilla ”jotka tulevat minun luokseni.”

Karismaattinen lipsahdus

Redaktion kannalta kaikkein kiinnostavin kohta Siunatuksijulistuksissa on jae 6. Matteuksen evankeliumin paralleelinen jae kuuluu ”Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.” Mormonin kirjan mukaan julistus esiintyy muodossa ”Ja siunattuja ovat kaikki ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät täytetään Pyhällä Hengellä.” Merkittävin ero on predikaatissa: onko kyse ravitsemisesta vai Hengellä täyttämisestä? 

Matteuksen virkkeen alku- ja loppupuoli ovat selvästi symmetriset, eli muodostavat saumattoman parivaljakon: nälissään ja janoissaan olevat saavat syödäkseen kaipaamaansa vanhurskautta. 3. Nefin versio on Matteukseen verrattuna epäsymmetrinen, koska siinä nälkäiset ja janoiset eivät tulekaan ravituiksi, vaan heidät täytetään Pyhällä Hengellä. Mormonin kirjan narratiivissa ylösnoussut Kristus puhuu nefiläisille pääsiäisen jälkeisestä perspektiivistä tarkentaen alkuperäisen vuorisaarnansa sanomaa pneumatologisella selvennöksellä.  ”Pyhällä Hengellä täyttyminen” siis kertoo selkokielisesti sen, mitä ”ravitseminen” kuvaa. On kuitenkin melko kyseenalaista, voiko vanhurskaudesta ravituksi tulemisen ja Pyhällä Hengellä täyttymisen välille vetää yhdysmerkkiä, kun tiedämme, ettei vanhurskaus ole Matteukselle soteriologinen termi, vaan merkitsee Jumalan mielen mukaista käytöstä.

Parhaiten jakeiden väliset erot voidaan selittää, jos otamme jälleen lähtökohdaksi ajatuksen, jonka mukaan 3. Nefi 12:3–12:n lähteenä on toiminut Kuningas Jaakon Raamattu. Vertailemalla rinnakkaisia jakeita huomataan, että predikaatti tekstien välillä ei olekaan eri, vaan Mormonin kirjassa on vain lisätty sille adverbiaali:

Matt. 5:6, Kuningas Jaakon Raamattu	3. Nephi 12:6, The Book of Mormon
6. Blessed are they which do hunger and thirst after righteousness: for they shall be filled.	6 And blessed are all they who do hunger and thirst after righteousness, for they shall be filled with the Holy Ghost.

Englanninkielinen Kuningas Jaakon Raamattu ei tee eroa täytetyksi ja ravituksi tulemisen välillä, vaan kuvaa kumpaakin ilmaisulla to be filled. Raamatun alkuteksti ei kuitenkaan mahdollista tulkintaa, että kyseessä olisi Pyhällä Hengellä täyttyminen. Käytetty verbi χορτάζω merkitsee ruokkimista, kylläiseksi tekemistä tai tyydyttämistä, ja se on johdos substantiivista χόρτος eli heinä, jota karja söi. Samasta juuresta tulee myös χόρτασμα eli ruoka tai rehu. Verbiä ei käytetä milloinkaan Pyhällä Hengellä täyttymisestä, vaan sitä kuvaa termi πληρόω, täyttää, levittää, saattaa päätökseen. Myös seemiläisissä kielissä tehdään vastaava erottelu: ravitsemisesta useimmiten käytettyä שׂבע:aa ei käytetä kuvaamaan Pyhään Henkeen liittyvää kokemusta. Täyttämistä merkitsevä מלא voi viitata nälän tyydyttämiseen merkityksessä ”täyttää vatsa”, mutta vatsoista ei kohdassamme puhuta mitään. Jeesus ei siis todellakaan tarkoita Matteuksen evankeliumissa Pyhällä Hengellä täyttymistä.

Todennäköisin ja lähes välttämätön johtopäätös on siis, että 3. Nefin kirjoittaja ei huomannut julistuksen symmetriaa, vaan kuvitteli selventävänsä epämääräiseksi mieltämäänsä Jeesuksen ajatusta lisäämällä sen perään sanat ”with the Holy Ghost.”  Toimiessaan englanninkielisen käännöksen varassa hän ei ollut tietoinen sanojen χορτάζω ja πληρόω välisestä erosta, ja tuli tuottaneeksi lingvistisesti mahdottoman makarismin.

Johtopäätöksiä

Väite, että 3. Nefi. 12:3-12 on toimitettu Kuningas Jaakon Raamatun Matteus 5:3-12:n pohjalta on todella hyvin perusteltu. Autuaaksijulistusten sanamuotoja on paikoin korjattu selkeämmiksi ja tekstiin on lisätty elementtejä, mutta Matteuksen tekstin englanninkielisen käännöksen ominaispiirteet näkyvät selvästi 3. Nefin 12:ssa luvussa. Teologialtaan Siunatuksijulistukset ovat hyvin lähellä Autuaaksijulistuksia ja tavoittaa niiden sanoman hyvin.

Tulokset murentavat Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon väitteeltä, että Siunatuksijulistukset olisi kirjoitettu ajanlaskun alussa Amerikan mantereella ja käännetty yliluonnollisesti Joseph Smith nuoremman toimesta, ainakin perinteisessä mielessä ymmärrettynä. Ne kyseenalaistavat myös joidenkin evankelikaalisten piirien näkemyksen Mormonin kirjan demonisesta alkuperästä ja viittaavat pikemminkin inhimilliseen toimitustyöhön. Kaikesta päätellen ainakaan tätä kohtaa Mormonin kirjasta ei ole syytä pitää historiallisesti luotettavana.

LIITE: Autuaaksijulistukset Kuningas Jaakon Raamatussa ja Mormonin kirjan paralleelinen kohta

Matthew 5:3-12, Kuningas Jaakon Raamattu	3. Nephi 12:3-12, The Book of Mormon
3. Blessed are the poor in spirit: for theirs is the kingdom of heaven.	3 Yea, blessed are the poor in spirit who come unto me, for theirs is the kingdom of heaven.
4. Blessed are they that mourn: for they shall be comforted.	4 And again, blessed are all they that mourn, for they shall be comforted.
5. Blessed are the meek: for they shall inherit the earth.	5 And blessed are the meek, for they shall inherit the earth.
6. Blessed are they which do hunger and thirst after righteousness: for they shall be filled.	6 And blessed are all they who do hunger and thirst after righteousness, for they shall be filled with the Holy Ghost.
7. Blessed are the merciful: for they shall obtain mercy.	7 And blessed are the merciful, for they shall obtain mercy.
8. Blessed are the pure in heart: for they shall see God.	8 And blessed are all the pure in heart, for they shall see God.
9. Blessed are the peacemakers: for they shall be called the children of God.	9 And blessed are all the peacemakers, for they shall be called the children of God.
10. Blessed are they which are persecuted for righteousness' sake: for theirs is the kingdom of heaven.	10 And blessed are all they who are persecuted for my name’s sake, for theirs is the kingdom of heaven.
11. Blessed are ye, when men shall revile you, and persecute you, and shall say all manner of evil against you falsely, for my sake.	11 And blessed are ye when men shall revile you and persecute, and shall say all manner of evil against you falsely, for my sake;
12. Rejoice, and be exceeding glad: for great is your reward in heaven: for so persecuted they the prophets which were before you.	12 For ye shall have great joy and be exceedingly glad, for great shall be your reward in heaven; for so persecuted they the prophets who were before you.